perjantai 12. kesäkuuta 2015

Open päivitystä

Päädyn edelleen viikoittain keskusteluihin suomalaisten opettajien kanssa, joissa tuodaan esille huolta omien TVT-taitojen riittämättömyydestä ja pelkoa heittäytymisestä pois omalta mukavuusalueelta mobiililaitteiden rantautuessa kouluihin. Näissä keskusteluissa opettajat tuovat usein esiin ahdistuksen siitä, että uusi tekniikka pelottaa ja että mitä sitten kun lapset osaavatkin jotakin heitä paremmin. Huolta monella herättää myös se, etteivät opettajat olekaan enää luokan ainoita asiantuntijoita.

Huoli on osittain aiheellinen ja tervetullutkin. Elämme ajassa joka on ennakoimatonta ja entistä monimutkaisempaa. Koulun on vastattava siihenkin haasteeseen minkä yhä teknologistuva yhteiskunta on asettanut. Nykyiset alakoulun oppilaat ovat todennäköisesti työelämässä 2070-luvulla eikä meillä ole pienintä aavistustakaan millainen työelämä on tuolloin. Varmaa on se, että maailman menossa mukana pysyminen vaatii joustavuutta, sisukkuutta ja kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Tarvitaan sisäisen säätelyn taitoja jotta selviää tulevaisuuden haasteista. Ja näidenkin taitojen harjoitteluun ja oppimiseen tarvitaan opettajia. Lapset eivät opi näitä taitoja itsekseen. Parhaimmillaanhan itsesäätelyä voidaan koulussa harjoitella porukalla. Ei nosteta esille vain yksittäisen oppilaan itsesäätelytaitoja, vaan ryhmän itsesäätelytaitoja, vrt. minun strategiani/motivaationi/tavoitteeni tai sinun strategiasi/motivaatiosi/tavoitteesi tai parhaimmillaan meidän strategiamme/motivaatiomme/tavoitteemme. Jaetun itsesäätelyn treenaaminen onkin mielestäni yksi tärkeimpiä tehtäviämme koulussa.

Opettajan työssä korostuu mielestäni nyt entistä enemmän suunnitelmallisuus. Opettajan tehtävä on suunnitella ja luoda oppimistilanteita ja huolehtia, että jokainen oppilas on mukana oppimisessa ja että jokainen oppilas löytää oppimisen ilon. Mobiililaitteen käyttö on vain pieni osa tuota suunnittelua. Samalla lailla kun esim. kuvisopettaja valitsee kullekin työlle sopivat välineet ja tekniikan, valitsee mobiilipedagogi käytettävät välineet ja tekniikan. Tai parhaimmillaan antaa oppilaiden itse valita tehtävään/tavoitteeseen sopivat työvälineet oppilailla hallussa olevasta "työkalupakista".

Myös opettajan oma työkalupakki on hyvä päivittää. Nyt en tarkoita luokassa käytettäviä työkaluja, vaan open omia oman työn kehittämisen välineitä. Kun löytää itselle sopivat työkalut, on helpompi ohjata myös oppilaita löytämään sopivia työkaluja. Kaikki olemme omanlaisia oppijoita. Minun omaan työkalupakkiin oppijana kuuluu monia työkaluja joista valitsen kuhunkin tilanteeseen sopivat. Tässä vielä pari lempityökalua omassa oppimisessani.

Yksi suosikkini omassa opiskelussa on Cabinet. Oiva työkalu luennolla, koska voin ladata luennoitsijan esityksen PDF-tiedostona omalle laitteelle. Luennon aikana voin raapustella omia muistiinpanoja tiedostoon. Vaihtoehtoina ovat kirjoittaminen, piirtäminen, korostaminen, nuolien ja puhekuplien lisääminen. Varsinkin luennoilla on hyvä lisätä omia ajatuksia puhekuplien sisään enemmänkin tai luokitella värikoodien avulla ajatuksia. Sovellusta voi käyttää myös pitkien tekstien jäsentämisessä. OPS.n perusteiden haltuun ottoon moni opettaja käyttikin Cabinettia. Toimii hyvin myös ryhmätyöalustana, kun voin jakaa muistiinpanoni kollegoille ja käydä keskustelua vaikka luennon aikana jalostaen yhdessä ajatuksiamme yhteisellä alustalla häiritsemättä kuitenkaan muita opiskelijoita.




Toinen kiinnostava luennoilla toimiva työkalu on AudioNote. Samoin kuin Cabinetissa luentomuistiinpanot voi avata ohjelmalla, mutta lisäarvon ohjelmalle tuo äänittäminen. Samalla kun äänitän luennon, voin itse kirjoitella muistiinpanoihin omia kommentteja tai lisätä kuvia. Sovellus yhdistää puhutun ja kirjoitetun ja kuvatun samalle aikajanalle. Tämä helpottaa muistiinpanoihin myöhemmin palaamista. Lopuksi onnistuu toki koko paketin jakaminen kollegalle tai työyhteisölle. 



Osaamisen jakaminen ja yhdessä oppiminen onkin parasta ja auttaa myös mobiililaitteiden uhista huolestuneita opettajia. Yhdessä tekeminen ja jakaminen helpottaa huolta uuden edesssä. On myös hyvä tiedostaa ja luottaa siihen, että suomalaiset opettajat ovat huippuosaajia. Ja kyllähän opettajuuteen on aina kuulunut halu ja into luoda uutta, tehdä muutosta. Tämä tehdään yhdessä. 
Mutta nyt mars kesälomalle!

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Varoitus: koulussa on hauskaa!

Koulun mäellä on kesäkuussa rauhaisaa. Oppilaat ja henkilökunta nautiskelevat jo kesästä. Itse nautiskelen työn teosta vielä tämän viikon. Kesäkuussa rehtorin hommassa pystyy keskittymään asioihin, jotka lukuvuoden huiskeessa helposti jäävät vähemmälle huomiolle. Kuten nyt tämä blogikin. Paljon on keväänkin aikana tehty, mutta ehkä padien käyttö on niin arkipäiväistä, ettei  kirjoittaminen ole tuntunut tarpeelliselta.

Kevään aikana sivistyslautakunta on päättänyt, että hanketta laajennetaan meidän kokemusten perusteella myös kaupungin muihin kouluihin. Lähitulevaisuudessa kaikki raaseporilaiset oppilaat opiskelevat koulussa mobiililaitteiden kanssa. Päätös ei kuitenkaan herättänyt intoa ja iloa kaikkialla. Joissakin kouluissa ja kodeissa päätöksessä nähtiin enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Langattoman verkon säteily, tietokoneista luopuminen ja uuteen heittäytyminen aiheuttivat  ahdistusta ja pelkoa.
Tähän ahdistukseen on onneksi tarjolla apua. Opettajia ei jätetä yksin painiskelemaan uuden edessä, vaan meidän kokemuksia tullaan hyödyntämään myös muissa kouluissa. TVT-opemme aloittaa elokuussa  projektikoordinaattorina/kouluttajana  oppimisympäristöhankkeessa ja lähtee levittämään oppimaamme myös muihin kouluihin. Se jakamisen kulttuuri, mikä pilotillemme on ollut ominaista laajenee entisestään.

Keväällä valmistui myös Saara Ranuan pro gradu-tutkimus tablet-laitteiden käytöstä ja sosiokonstruktivismin toteutumisesta alakoulun opettajien blogikirjoituksissa, jossa tämä blogi on yksi käsitellyistä. 
http://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201504241067  
Tulokset ovat samansuuntaisia kun meidän tekemämme havainnot ja kiinnostavia erityisesti oppimiskäsityksen ja motivaation kannalta. "Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ei korostettu, vaan se kulki mukana muun toiminnan ohella. Kuten tutkielmani alussa mainitsin, tarkoituksena on opiskella laitteiden avulla, ei laitteita itseään. Oppimisen sisällöt ja tavoitteet säilyivät opetussuunnitelman mukaisina, mutta sisältöjä opiskeltiin nykyaikaisten välineiden avulla. Tablet-laitteiden opetuskäyttöä kuvaavissa blogikirjoituksissa tuli toistuvasti esille se, että oppilaat kokivat oppimisen olevan hauskaa. Tämä on mielestäni oleellisin peruste, kun mietitään tablet-laitteiden soveltuvuutta opetuskäyttöön. Asenne on se, joka ratkaisee. Mikäli oppilaat kokevat oppimisen mielekkääksi, he haluavat myös jatkossa oppia ja kehittää itseään." 

Suurena vaarana mobiilipedagogiikassa on siis se, että koulussa on hauskaa ja että oppilaiden osallisuus omasta oppimisesta lisääntyy ; ) Oppimisen ilo ei synny laitteiden ansiosta, vaan onnistunut mobiilipedagogiikka vaatii aina vankkaa pedagogista suunnittelua ja oppijakeskeistä työskentelytapaa. 

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Sadutusta uuteen ja vanhaan tyyliin

Luokassani on innokkaita tarinankertojia. Ei oma kirjoitustaito eikä openkaan sihteerinä toimiminen saa kaikkia tarinoita kirjattua tarpeeksi nopeasti. Ope ei ehdi saduttaa näitä monisanaisia kertojia kuin pari oppilasta tunnissa, niin mukavia ja hyödyllisiä kuin henkilökohtaiset sadutustuokiot ovatkin. 

Päätimmekin kokeilla sadutusta padin avustuksella. Yhdessä oppilaan kanssa valitsimme itse otettuja tai creative commons-kuvia, joiden pohjalta oma tarina suunniteltiin. Varsinainen sadutus toteutettiin Puppet Edu-sovelluksella. Kukin oppilas etsi oman rauhaisan nurkan, jossa kertoi tarinansa padillensa. Tarina jaettiin kaverille ja opettajalle, jotka antoivat palautetta. Mahdollisten korjausten jälkeen tarina vielä esitettiin koko porukalle Puppet Edu.n välityksellä ja kotiläksyksi tuli vielä tarinan kirjoittaminen käsin. Puppet Edu on muuten helppokäyttöinen sovellus moneen muuhunkin tarpeeseen. Olemme tehneet mm. matkailumainoksia maisema-alueista ja kerranneet Euroopan valtioita.

Padien käyttö tarinoiden kirjoittamisessa motivoi oppilaita kirjoittamaan pidempiä ja parempia tarinoita. Myös oppilaat, joille kirjoittaminen on hankalaa ovat innostuneet tarinoiden keksimisestä ja vähitellen myös oma kirjoittaminen on kehittynyt. Myös yhdessä kirjoitetut tarinat ja kavereiden kommentit tarinoista ovat tuoneet uutta puhtia kirjoittamisen oppimiseen.

Sadutimme yhdessä myös oikean kauhutarinakirjan, jonka kirjoitin oppilaiden kertoman pohjalta vanhalla käsialalla. 



tiistai 18. marraskuuta 2014

Arkea ja jakamista

Puolisentoista vuotta olemme käyttäneet padeja oppimisen apuna. Nyt padit ovat luonnollinen osa koulun arkea, yksi työkalu muiden joukossa. Padit otetaan esille kun niitä tarvitaan ja oppilaat huolehtivat itsenäisesti latauksista. Padien repussa kuljettaminen on sujunut hyvin, oppilaat ovat oppineet huolehtimaan paremmin koululaukuistaan. Laitteet ovat luonteva osa koulunkäyntia, ei mitään erityistä. Olen kiitollinen opettajillemme, jotka haluavat kehittää omaa työtään ja ovat kiinnostuneita uusista tavoista tukea oppimista.

Hankkeen seuraava vaihe on sen levittäminen. Raaseporin tavoitteena on 1:1-tilanne kaikkiin kouluihin. Opettajakuntamme osaajat tulevat jakamaan osaamistaan myös muille kaupungin opettajille. Kollegiaalisen osaamisen hyödyntäminen ja levittäminen workshoppien ja vertaistuen avulla on käynnistymässä. Tämä onkin  paras tie osaamisen jakamiseen. Yhdessä tekemällä oppii parhaiten niin lapset kuin aikuisetkin.

Pienryhmässäni oli tänään pieniä "vaihto-oppilaita" sijaisten puutteen takia ja isot ja pienet oppilaat päätyivät työskentelemään yhdessä pareittain. Oli mukava seurata tätä yhdessä oppimisen iloa. Osaamisen jakaminen kävi lapsilta mukavasti ja luontevasti. Osaamista jaettiin, arvostettiin, kysyttiin ja tarjottiin hyvässä yhteisymmärryksessä eri-ikäisten ja erilaisten oppijoiden kesken yhdessä. Lapsilta osaamisen jakaminen onnistuu hyvin luontevasti. Ehkä me aikuisetkin olemme oppineet osaamisen jakamista.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Kysely tablettien käytöstä opetuksessa opettajille


Opettajamme meillä ja naapurikoulussa vastasivat toukokuun lopussa kyselyyn tablet-tietokoneiden käytöstä opetuksessa. Kysely tehtiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa vaativan erityisen tuen VETURI-tutkimus- ja kehittämishankkeessa projektitutkija Tiina Kokon toimesta. Sähköinen kysely sisälsi sekä monivalinta- että avokysymyksiä. Kyselyyn vastasi 14 opettajaa. Tässä yhteenvetoa kyselyn tuloksista:

TABLETTIEN KÄYTTÖÖNOTTOPROSESSI
• lähes kaikki olivat sitä mieltä, että koulutus ennen laitteiden käyttöönottoa ja käyttöönoton alussa oli riittävää
• mahdollisuus it-tukeen koettiin erittäin hyväksi
• jotkut vastaajat kokivat, että opettajilla olisi voinut olla pidempi aika tutustua laitteeseen ennen kuin oppilaat saivat ne käyttöönsä
• toivottiin koulutusta myös pitkin lukuvuotta, ei vain alkuun

RYHMÄSSÄ TAPAHTUVA TYÖSKENTELY
• suurin osa vastaajista oli erittäin motivoituneita käyttämään tabletteja opetuksessa
• eniten tabletteja käytetään:
- oppimismotivaation lisäämiseen
- aktivoivien opetus- ja oppimismenetelmien hyödyntämiseen
- lahjakkaiden oppilaiden tukemiseen
- yksilöllistämiseen
- ongelmanratkaisutaitojen vahvistamiseen
- tietojen ja taitojen yhdistämiseen
- itsenäisen oppimisen tukemiseen
- yhteistoiminnallisuuden lisäämiseen

TABLETIN KÄYTTÖ ERI OPPIAINEISSA
• eniten tabletteja käytettiin äidinkielentunneilla, matematiikassa, ympäristö- ja luonnontiedossa
• vähiten liikunnassa ja terveystiedossa
• vastaajilla oli paljon erilaisia sovelluksia käytössä

OPETTAJAN TYÖ
• puolet vastaajista oli sitä mieltä, että suunnitteluun kuuluu nyt paljon enemmän aikaa kuin ennen ja puolet oli sitä mieltä, että suunnitteluun kuluva aika ei ole muuttunut
• suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että opetuksen tavoitteet saavutetaan tablettien käyttöönoton myötä paremmin kuin ennen, loput olivat sitä mieltä, että tavoitteiden saavuttaminen ei ole muuttunut
• pedagogisen ajattelun muutos
  - osallisuuden merkitys kasvanut
  - oppilaan ongelmanratkaisukyky parantunut, itseohjautuvuus ja tekeminen korostuvat
 - oppilaskeskeisyys
 - opettaja on ohjaaja
 - yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen korostuvat

Suurin hyöty opetuksessa
• yksilöllistäminen
• opetus monipuolistunut, avannut uusia mahdollisuuksia
• hyvä työkalu, materiaalin säilytys helppoa
• oppilaiden motivaatio
• tehtävien tarkastus helpompaa
• koulutyön ja arkielämän yhdistäminen
• nopea tiedonhankinta
• oppilailla mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn

Suurin hyöty oppimisessa
• opettaa itsenäiseen opiskeluun ja yhteistoimintaan
• oppilaiden osallisuus ja vastuunotto omasta oppimisesta lisääntynyt
• vuorovaikutus lisääntynyt
• yhdessä oppiminen
• motivaatio kasvanut
• itse tekeminen
• ongelmienratkaisu ja opitun soveltaminen
• mieluinen työkalu
• jaksaa harjoitella muutoin ehkä tylsääkin asiaa
• saa edetä omaa tahtia
• saa välitöntä palautetta
• helpottaa motorisia vaikeuksia omaavien suoritusta
• ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen
• teknologiataitojen lisääntyminen
• kielten suulliset harjoitukset
• tehtävien tarkistuksen helppous

TYÖN MUUTTUMINEN
• suurin osa vastasi, että tablettien käyttöönotto lisäsi jonkin verran työmäärää
   - osa oli sitä mieltä, että se lisäsi paljon työmäärää
   - pari vastaajaa oli sitä mieltä, että työmäärä pysyi samana tai väheni jonkin verran
• uusien appsien löytäminen ja opettelu vei aikaa
• käyttömahdollisuuksien pohtiminen uutta -voinko tehdä tämän tabletilla? 

• tekemällä oppiminen, oppilaan aktivointi ja yhteistyö lisääntynyt
• tiedonkulku työyhteisössä parantunut
• työ on hauskaa ja yksilöllisempää
• enemmän kontakteja yksittäisten oppilaiden kanssa kuin ennen
• työ ei ole niin paikkasidonnaista
• oppituntien rakenne muuttunut
• työhön motivointi on helpottunut
• läksyjen kuulustelu sähköisesti näppärää
• työhön on tullut lisää intoa ja iloa
• oppimisesta on tullut yhteisöllisempää
• tuntisuunnitelmien päivitys ”e-aikaan”
• oma innostus on kasvanut, mieletöntä löytää uusia kanavia opettamiseen

LAITTEIDEN TOIMINTA
• suurimman osan mukaan laitteet ovat toimineet hyvin, loppujen mukaan ongelmia on ollut jonkin verran
• koulun langaton verkko on toiminut hyvin
• teknistä tukea on ollut riittävästi tarjolla

YHTEISTOIMINNALLISUUS JA LUOKKAHENKI
• tablettien käyttöönotto on lisännyt yhteistoiminnallisuutta lähes kaikkien vastaajien mukaan
• puolet vastaajista on sitä mieltä, että luokkahenki on parannut ja puolet sitä mieltä, että tablettien käyttöönotto ei ole vaikuttanut luokkahenkeen
 
MIKÄ YLLÄTTI?
• osa oppilaista tietää enemmän kuin opettaja
• osa oppilaista yllättävän avuttomia laitteen kanssa
• kuinka nopeasti oppilaat oppivat ja omaksuivat omat tavat käyttää padia
• oppilaiden hyvät taidot käyttämisessä
• käyttöönoton helppous ja oppimistulosten paraneminen huikeasti
• oppilaat kirjoittavat paljon pidempiä tekstejä kuin kynällä ja paperilla
• oppilaiden motivaatio työskennellä padilla

VANHEMPIEN KOMMENTIT
• laite motivoi ja kiehtoo
• jotkut oppilaat koukussa laitteeseen -> kotona rajoitettava laitteiden käyttöä
• alussa huoli siitä, että tehdäänkö koulussa kaikki hommat nenä kiinni padissa
• positiivisia, esim. kiitelty tästä mahdollisuudesta
• ruutuaikaan tullut enemmän laatua
• ei mitenkään
• olleet tyytyväisiä ja yllättyneitä siitä, miten nopeasti lapset oppivat käyttämään tablettia

ERITYISEN TUEN HUOMIOIMINEN JA ANTAMINEN
• yksilöllistä oppimateriaalia
• kuntouttavaa treeniä lukiopetuksessa
• oppikirjan tekstejä voinut kuunnella äänikirjamaisesti padilla
• padi antaa mahdollisuuden joustavaan opetukseen/oppimiseen
• monia auttanut yksittäiset ohjelmat, puhesynteesi, kuvat, video
• kaikkea ei tarvitse perinteisesti kirjoittaa
• monta hyvää sovellusta erityisoppilaiden tukemiseen
• päivittäisessä opetuksessa
• integroiduille oppilaille täysin samoin kuin muillekin
• lukemisharjoittelu
• erilaisten sovellusten avulla oppilaat voivat harjoitella niitä asioita, joissa heillä on erityisiä vaikeuksia
• eriyttäminen


tiistai 3. kesäkuuta 2014

1:1-hankkeen onnistumista edesauttavia tekijöitä alakoulussa


Tähän olen kerännyt niitä tekijöitä, jotka ovat edesauttaneet 1:1-hankkeen onnistumista alakoulussa tähän mennessä kun laitteet ovat olleet oppilaiden käytössä yhden kokonaisen lukuvuoden.

1. Johdon tuki
On ensiarvoisen tärkeää, että hankkeella on täysi tuki sekä sivistystoimenjohdon että koulun rehtorin tahoilta. 

2. Henkilökunnan sitoutuneisuus ja into
Henkilökunta on kiinnostunut ja innostunut kehittämään omia työtapojaan ja valmis sitoutumaan täydennyskoulutukseeen osallistumiseen. Varsinkin alussa opettajat käyttivät oman intonsa ja halunsa mukaan aikaa työnsä kehittämiseen.

3. Tekniikan toimivuus
Laitteet ovat toimivia ja helppokäyttöisiä. Yhdistelmänä Apple TV ja koulun vanhat videotykit sekä Air print-mahdollisuus riittävät alakoulun tarpeisiin mainiosti.
Koulun langaton verkko on toiminut hyvin lukuunottamatta sähköpostin kulkuongelmaa. Otimme oppilaiden käyttöön googlen edu-palvelun, mutta sen sähköpostit ovat kulkeneet verkossamme epäluotettavasti.

4. Pedagoginen tuki opettajille
Opettajat tarvitsevat varsinkin alussa tukea padien käytössä. Laitteiden käyttöönotto hoidettiin meillä yhdessä kaupungin pedagogisen IT-tukihenkilön, koulun IT-vastaavaan ja luokanopettajien kanssa. Koulun IT-vastaava järjesti iPad-apuvälitunteja alkusyksyllä. Osa YT-ajasta käytettiin lukuvuoden aikana pedagogiseen tukeen. Sovelluksiin perehdyttiin koulun oman IT-vastaavan kanssa ja pedagogisen IT-tukihenkilön kanssa. 

5. Kollegiaalinen tuki 
Aloitimme hankkeen oppiainekohtaisissa ryhmissä, joissa työskenteli opettajia meidän koulun lisäksi naapurin ruotsinkielisestä koulusta. Opettajat perehtyivät oppiaineen opettamisen mahdollisuuksiin yhdessä iPadin avulla. Ryhmät kokoontuivat säännöllisesti lukuvuoden aikana ja raportoivat ideoistaan.

Samanaikaisopettajuuden käyttäminen auttoi padien monipuolisen käytön leviämistä luokissa. Innostunut opettaja tuli luokkaan suunnittelemaan opetusta ja opettamaan yhdessä luokan/aineenopettajan kanssa. Samalla oppivat opettaja että oppilaat ja seuraava kokonaisuus olikin opettajan sitten helpompi suunnitella ja toteuttaa itse kun oli jo kokemusta.
Opettajanhuoneessa myös jaettiin innokkaasti uusia sovelluksia, jota joku oli kokeillut.
Yhteistyö naapurikoulun kollegoiden kanssa on tuonut hankkeeseen oman kiintoisan lisänsä ja on ollut mukava tehdä innostavaa yhteistyötä. Työpanoksemme palkittiin Raaseporin kaupungin vuoden tiimi-palkinnolla.

6.  Kotien tuki
Olemme kokeneet vanhempien kiinnostuksen hanketta kohtaan tärkeäksi ja pyrkineet saamaan vanhempia mukaan. Hanke esiteltiin vanhemmille elokuisessa vanhempainillassa ja lisäksi järjestimme koululla kaksi vanhemmille tarkoitettua työpajaa, joissa oli mahdollisuus tutustua laitteeseen, luoda oma Apple ID, sekä kysellä hankkeesta. Vanhemmille järjestettiin myös avoimien ovien päivä sekä lähetettiin koteihin kirjallista materiaalia padin käytöstä ja mediakasvatuksesta ylipäänsä. Koulun oma padiketti tiedotettiin koteihin ja kodit ovat luoneet omia padin käyttösääntöjään. Laitteiden kuljettaminen repussa on onnistunut hyvin yhteistyössä kotien kanssa. 

7. Täydennyskoulutus
Opettajien täydennyskoulutuksessa on havaittu tärkeäksi sen jatkuvuus. Meillä oli kesäkuussa 2013 parin päivän yhteinen koulutus ja helmikuussa yksi koulutuspäivä. Ensi lukuvuoden koulutusta parhaillaan selvittellään.

8. Seuranta ja arviointi

Jyväskylän yliopisto on mukana hankkeessa tutkimassa opettajien työn muuttumista padien käytön myötä. Hankkeestamme on tehty myös kaksi opinnäytetyötä.

Toukokuun lopussa sekä oppilaat että vanhemmat vastasivat kyselyyn pilotistamme.    Kesän aikana laadin yhteenvedot näistä kyselyistä.

9. Hankkeen levittäminen

Koululla järjestettiin marraskuussa avoimien ovien koulupäivä hankkeen tiimoilta. Paikallla oli paljon kiinnostuneita vanhempia, isovanhempia ja koulun entisiä oppilaita tutustumassa padiarkeen. Päivä oli onnistunut ja tulevana syksynä järjestetään samankaltainen tapahtuma lokakuisena lauantaina.

Läntisen uudenmaan opettajien VESO-päivässä marraskuussa olin itse luennoimassa hankkeen kulusta alueen opettajille. Olen myös vieraillut parissa kaupungin koulussa kertomassa hankkeesta ja meillä on ollut opettajavieraita tutustumassa padien käyttöön koulussa. Toivotamme vieraat jatkossakin tervetulleiksi.

Tämä blogi on rehtorin arjessa liian usein jäänyt sivuun, mutta yritän ryhdistäytyä kirjoittamisen suhteen.



Mitä pulmia 1:1-hankkeessa on tähän mennessä havaittu?

Koulun langattomassa verkossa on ollut sähköpostin kulkuongelma. Otimme oppilaiden käyttöön googlen edu-palvelun, mutta sen sähköpostit ovat kulkeneet verkossamme epäluotettavasti. Tämä on haitannut opetusta.

Opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen niin,että siitä hyötyisivät kaikki opettajat. Hankalaa on ollut myös löytää kouluttajia, joilla olisi tietämys alakoulun näkökulmasta.

Latureiden johdoissa on ollut paljon vikoja. 10% latureiden johdoista on ensimmäisen vuoden aikana mennyt vaihtoon! Tosin vikaa taitaa olla myös käyttöönoton ohjauksessa ja käytössä.


Tässä poiminta oppilaiden kyselyn tuloksista:

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Padiarkea

Meille tuli tänään koululle opettajavieraita padiarkeen tutustumaan. Kun kyselin koulumme opettajilta mihin luokkaan vieraat voisivat tulla, vahvistui käsitys siitä, että padien käyttö luokissa on todellakin arkea ja padi on yksi työkalu muiden joukossa. Opettajat eivät olleet järjestäneet mitään näytöstunteja vaan tarjolla oli ihan perusarkea. Esimerkiksi 1. luokkalaiset tekivät pääsiäismunia kuvankäsittelysovelluksella, 3.-4. luokkalaiset tutkivat pääsiäisviikon kulkua bookabi-sovelluksen avulla, 5. luokka teki elokuvaa ja kirjoitti äidinkielen tunnilla luokkablogiinsa, 6. luokka opiskeli biologian tunnilla sähköisen kirjan ja pedanet-alustan kanssa kuntoilun parissa. Joka luokassa opiskeltiin jollain tunnilla padin kanssa peruskeskiviikkona. Opettajat ovat ottaneet padin mukaan oppimisen tueksi niissä kohdissa, joissa se on tavoitteiden kannalta perusteltua. Viisaat opettajamme osaavat käyttää erilaisia opetusmenetelmiä monipuolisesti ja samalla omaa työtään jatkuvasti kehittäen.