tiistai 3. kesäkuuta 2014

1:1-hankkeen onnistumista edesauttavia tekijöitä alakoulussa


Tähän olen kerännyt niitä tekijöitä, jotka ovat edesauttaneet 1:1-hankkeen onnistumista alakoulussa tähän mennessä kun laitteet ovat olleet oppilaiden käytössä yhden kokonaisen lukuvuoden.

1. Johdon tuki
On ensiarvoisen tärkeää, että hankkeella on täysi tuki sekä sivistystoimenjohdon että koulun rehtorin tahoilta. 

2. Henkilökunnan sitoutuneisuus ja into
Henkilökunta on kiinnostunut ja innostunut kehittämään omia työtapojaan ja valmis sitoutumaan täydennyskoulutukseeen osallistumiseen. Varsinkin alussa opettajat käyttivät oman intonsa ja halunsa mukaan aikaa työnsä kehittämiseen.

3. Tekniikan toimivuus
Laitteet ovat toimivia ja helppokäyttöisiä. Yhdistelmänä Apple TV ja koulun vanhat videotykit sekä Air print-mahdollisuus riittävät alakoulun tarpeisiin mainiosti.
Koulun langaton verkko on toiminut hyvin lukuunottamatta sähköpostin kulkuongelmaa. Otimme oppilaiden käyttöön googlen edu-palvelun, mutta sen sähköpostit ovat kulkeneet verkossamme epäluotettavasti.

4. Pedagoginen tuki opettajille
Opettajat tarvitsevat varsinkin alussa tukea padien käytössä. Laitteiden käyttöönotto hoidettiin meillä yhdessä kaupungin pedagogisen IT-tukihenkilön, koulun IT-vastaavaan ja luokanopettajien kanssa. Koulun IT-vastaava järjesti iPad-apuvälitunteja alkusyksyllä. Osa YT-ajasta käytettiin lukuvuoden aikana pedagogiseen tukeen. Sovelluksiin perehdyttiin koulun oman IT-vastaavan kanssa ja pedagogisen IT-tukihenkilön kanssa. 

5. Kollegiaalinen tuki 
Aloitimme hankkeen oppiainekohtaisissa ryhmissä, joissa työskenteli opettajia meidän koulun lisäksi naapurin ruotsinkielisestä koulusta. Opettajat perehtyivät oppiaineen opettamisen mahdollisuuksiin yhdessä iPadin avulla. Ryhmät kokoontuivat säännöllisesti lukuvuoden aikana ja raportoivat ideoistaan.

Samanaikaisopettajuuden käyttäminen auttoi padien monipuolisen käytön leviämistä luokissa. Innostunut opettaja tuli luokkaan suunnittelemaan opetusta ja opettamaan yhdessä luokan/aineenopettajan kanssa. Samalla oppivat opettaja että oppilaat ja seuraava kokonaisuus olikin opettajan sitten helpompi suunnitella ja toteuttaa itse kun oli jo kokemusta.
Opettajanhuoneessa myös jaettiin innokkaasti uusia sovelluksia, jota joku oli kokeillut.
Yhteistyö naapurikoulun kollegoiden kanssa on tuonut hankkeeseen oman kiintoisan lisänsä ja on ollut mukava tehdä innostavaa yhteistyötä. Työpanoksemme palkittiin Raaseporin kaupungin vuoden tiimi-palkinnolla.

6.  Kotien tuki
Olemme kokeneet vanhempien kiinnostuksen hanketta kohtaan tärkeäksi ja pyrkineet saamaan vanhempia mukaan. Hanke esiteltiin vanhemmille elokuisessa vanhempainillassa ja lisäksi järjestimme koululla kaksi vanhemmille tarkoitettua työpajaa, joissa oli mahdollisuus tutustua laitteeseen, luoda oma Apple ID, sekä kysellä hankkeesta. Vanhemmille järjestettiin myös avoimien ovien päivä sekä lähetettiin koteihin kirjallista materiaalia padin käytöstä ja mediakasvatuksesta ylipäänsä. Koulun oma padiketti tiedotettiin koteihin ja kodit ovat luoneet omia padin käyttösääntöjään. Laitteiden kuljettaminen repussa on onnistunut hyvin yhteistyössä kotien kanssa. 

7. Täydennyskoulutus
Opettajien täydennyskoulutuksessa on havaittu tärkeäksi sen jatkuvuus. Meillä oli kesäkuussa 2013 parin päivän yhteinen koulutus ja helmikuussa yksi koulutuspäivä. Ensi lukuvuoden koulutusta parhaillaan selvittellään.

8. Seuranta ja arviointi

Jyväskylän yliopisto on mukana hankkeessa tutkimassa opettajien työn muuttumista padien käytön myötä. Hankkeestamme on tehty myös kaksi opinnäytetyötä.

Toukokuun lopussa sekä oppilaat että vanhemmat vastasivat kyselyyn pilotistamme.    Kesän aikana laadin yhteenvedot näistä kyselyistä.

9. Hankkeen levittäminen

Koululla järjestettiin marraskuussa avoimien ovien koulupäivä hankkeen tiimoilta. Paikallla oli paljon kiinnostuneita vanhempia, isovanhempia ja koulun entisiä oppilaita tutustumassa padiarkeen. Päivä oli onnistunut ja tulevana syksynä järjestetään samankaltainen tapahtuma lokakuisena lauantaina.

Läntisen uudenmaan opettajien VESO-päivässä marraskuussa olin itse luennoimassa hankkeen kulusta alueen opettajille. Olen myös vieraillut parissa kaupungin koulussa kertomassa hankkeesta ja meillä on ollut opettajavieraita tutustumassa padien käyttöön koulussa. Toivotamme vieraat jatkossakin tervetulleiksi.

Tämä blogi on rehtorin arjessa liian usein jäänyt sivuun, mutta yritän ryhdistäytyä kirjoittamisen suhteen.



Mitä pulmia 1:1-hankkeessa on tähän mennessä havaittu?

Koulun langattomassa verkossa on ollut sähköpostin kulkuongelma. Otimme oppilaiden käyttöön googlen edu-palvelun, mutta sen sähköpostit ovat kulkeneet verkossamme epäluotettavasti. Tämä on haitannut opetusta.

Opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen niin,että siitä hyötyisivät kaikki opettajat. Hankalaa on ollut myös löytää kouluttajia, joilla olisi tietämys alakoulun näkökulmasta.

Latureiden johdoissa on ollut paljon vikoja. 10% latureiden johdoista on ensimmäisen vuoden aikana mennyt vaihtoon! Tosin vikaa taitaa olla myös käyttöönoton ohjauksessa ja käytössä.


Tässä poiminta oppilaiden kyselyn tuloksista:

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Padiarkea

Meille tuli tänään koululle opettajavieraita padiarkeen tutustumaan. Kun kyselin koulumme opettajilta mihin luokkaan vieraat voisivat tulla, vahvistui käsitys siitä, että padien käyttö luokissa on todellakin arkea ja padi on yksi työkalu muiden joukossa. Opettajat eivät olleet järjestäneet mitään näytöstunteja vaan tarjolla oli ihan perusarkea. Esimerkiksi 1. luokkalaiset tekivät pääsiäismunia kuvankäsittelysovelluksella, 3.-4. luokkalaiset tutkivat pääsiäisviikon kulkua bookabi-sovelluksen avulla, 5. luokka teki elokuvaa ja kirjoitti äidinkielen tunnilla luokkablogiinsa, 6. luokka opiskeli biologian tunnilla sähköisen kirjan ja pedanet-alustan kanssa kuntoilun parissa. Joka luokassa opiskeltiin jollain tunnilla padin kanssa peruskeskiviikkona. Opettajat ovat ottaneet padin mukaan oppimisen tueksi niissä kohdissa, joissa se on tavoitteiden kannalta perusteltua. Viisaat opettajamme osaavat käyttää erilaisia opetusmenetelmiä monipuolisesti ja samalla omaa työtään jatkuvasti kehittäen.

Kirjallisuuden opetusta padin kanssa

Mikael Agricolan päivän kunniaksi lähdimme pienryhmässä lukuintoa kasvattamaan. 
Kuudesluokkalaiset olivat luoneet pienemmille kirjallisuusradan qr-koodeilla. Qr-koodeista paljastui arvoituksia kirjallisuuden hahmoista. Vaikka koulun lukukilpailu nyt lukuviikolla päättyykin, päätimme luokassa, että lukeminen jatkuu. Ja loppukevään tavoite on, että kirjoja luettaisiin enemmän myös kotona. Sovimme, että jokaisesta kevään aikana kotona luetusta kirjasta, josta on pidetty googledriveen lukupäiväkirjaa, seuraa yllätysbonuspalkinto.




Pienryhmässä on hyvin eritasoisia lukijoita, mikä asettaa haasteita yhteiselle kirjallisuuden opiskelulle. Tänään pohdimme yhdessä lukemiemme kirjojen tapahtumapaikkoja ja sijoitimme niitä maailmankartalle padlet-sovellukseen. Olin luonut selainpohjaiseen padlet-sovellukseen karttataustaisen alustan, johon kukin sijoitti lukemiensa kirjojen päähenkilöitä kartalle. Yhteinen keskustelu ja kokemusten jakaminen luetuista kirjoista innoitti monia tarttumaan kaverin lukemaan kirjaan. Kirjavinkkausta ja vähän maantietoa lisämausteena. Ja aimo annos oppimisen iloa!



tiistai 8. huhtikuuta 2014

Tietokirjailijat työssään


Tällä lukuviikolla meillä tehdään omia kirjoja pienryhmässä. Teimme kolmasluokkalaisten kanssa lemmikkieläintietokirjan bookabi-sovelluksella. Kirjan valmistuttua teimme vierailun alkuopetusluokkaan, jossa esittelimme kirjamme äänitysten kera. Jätimme lahjaksi printtiversion kirjasta, jotta kirjaamme voidaan palata myöhemminkin. Oman työn arvostus nousi heti kun työ julkaistiin oikealle yleisölle. Olimme aikaisemmin käyttäneet bookabi-sovellusta lähinnä luovan kirjoittamisen alustana, mutta alusta toimi myös tietotekstin tuottamisessa.
Kaikki keskittyivät innolla tekemiseen ja jokainen nautti silmin nähden oman kirjan tekemisestä. Opettaja ei saa viedä oppilailta oppimisen iloa syöttämällä kaikkea valmiina. Jokaisen on opittava itse etsimään tietoa, analysoimaan ja yhdistelemään tietoa sekä arvioimaan löytämäänsä tietoa kriittisesti. Open tehtävänä tässä prosessissa on ohjata ja tukea sekä huolehtia, että jokainen oppilas löytää ja säilyttää oppimisen ilon. Koulun onkin mielestäni kehityttävä paikaksi, jossa keskitytään enemmän oppimiseen kuin opettamiseen.

tiistai 11. helmikuuta 2014

Tietoturvallista viikkoa!

Mediataitoviikon takia koulun yhteisessä päivänavauksessa pohdittiin tietoturva-asioita koulun "tvt-guruopettajan" opastamana. Oppilaat miettivät pareittain väitteitä tietoturvallisuudesta ja vastasivat padin ja Socrative-sovelluksen avulla käsityksensä. Socrative-sovelluksessa vastaajien määrä on rajattu enintään 50 vastaajaan, jonka takia koko koulun yhteiset kyselyt täytyy hoidella parityönä tai kahdessa erässä.



Hyvin alkavat tietoturva-asiat olla oppilailla hallussa. Väite "On ok kertoa salasanansa parhaalle kaverille " jakoi mielipiteet seuraavasti:


Seuraava mediassakin ajankohtainen väite jakoi oppilaiden mielipiteet ihan kuten tuntuu jakavan asiantuntijoiden ja vanhempienkin mielipiteet. Itse ajattelen, että on jokaisen lapsen oikeus saada olla lapsi ja aikuisten tehtävä on suojella tätä oikeutta. 



112-päivän ympäristötiedon tunnilla harjoittelimme luokassa hätänumeroon soittamista pareittain. Toinen oli hätäkeskustyöntekijä ja toinen avunpyytäjä. Lopuksi kuuntelimme toisten tekemät puhelut ja opimme onnistumisista ja vaikeuksista puheluiden aikana. 
Turvallista päivää!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Kielen opiskeluun intoa

Paras palkinto padien käytöstä kielen opiskelussa tuli tänään. Sain kuulla eräältä oppilaaltani, että ennen kielen opiskelu tuntui vaikealta ja ikävältä. Tänä lukuvuonna "oon oppinut tykkäämään enkun opiskelusta", totesi poika. Kysyin: "Mistähän tämä voisi johtua?" Oppilas tuumi: "No, ennen ne sanat ei jäänyt mun päähän mitenkään, mutta nyt padin kanssa jaksan treenata sanoja ja ne jää päähän ihan itestään. Ja jotenkin sitä nyt osaa enemmän."

Mitä vieraan kielen tunnilla sitten on tehty padin kanssa? 
Sanoja on treenattu BitsBoard-sovelluksen avulla. Siinä voidaan luoda mihin tahansa aiheeseen liittyviä kuva/ääni-sanastoja. Sovelluksessa on runsaasti valmiita sanastoja, mutta parhaat toki on tehty itse kuvatuilla ja nauhoitetuilla sanoilla. Näitä itse tehtyjäkin sanastoja voi sitten harjoitella kahdentoista erilaisen drillausharjoitteen avulla.

Dialogeja on nauhoitettu ja videoitu. Vähitellen on uskallettu heittäytyä hommaan ja alettu saada esityksiin jo draamaakin. Enää oma ääni ei tunnu vieraalta ja sitä kestää  jo kuunnella ja kuvaakin katsella. Lukemisharjoitukset on tehty kotiläksynäkin Quickvoice-sovelluksen avulla. Dragon dictation-saneluohjelman avulla on treenattu ääntämistä ja oikeinkirjoitusta.

Harjoituksia ja omia tekstejä on kirjoitettu BaiBoard-työpöydälle parityönä tai GoogleDriveen. Sanakokeet on tehty Socrativen avulla sähköisesti. 

On tehty samoja tuttuja juttuja kuin viime vuonnakin, mutta uuden välineen avulla. Oppilaan oma kokemus kielen oppimisesta ja käsitys itsestä kielen oppijana on muuttunut. Padin kanssa sitä turhauttavaa ja tylsääkin drillausvaihetta jaksaa tehdä ja näin uudet sanat jäävät mieleen ja kielen oppiminen alkaa tuntua vähitellen innostavalta. 

tiistai 28. tammikuuta 2014

Osallisuuden edistämistä



Aamulla oli koko koulun yhteinen päivänavaus, jonka jokainen luokka vuorollaan järjestää. Tänään saimme kunnian olla viidesluokkalaisten tekemien lyhytelokuvien ensi-iltayleisö. Tarjolla oli komediaa, luontoelokuvaa ja kauhukomediaa. Koko sadan hengen yleisö seurasi elokuvat herpaantumattomalla keskittymisellä. Viidennen luokan isännät ja emännät olivat ylpeitä hienoista elokuvistaan (ja syystäkin) ja yleisö nautti silmin nähden joka sekunnista.

Toinen koko koulun yhteisistä tammikuun tähtihetkistä oli kouluneuvoston vaalit, jotka ensimmäistä kertaa hoidettiin sähköisenä äänestyksenä. Kouluneuvostopaikkaa tavoitelleet ehdokkaat pitivät tammikuun alussa vaalikampanjaa ja homma tiivistyi 16. tammikuuta pidettyihin vaaleihin. Kirkonkylän koulu astui uuden askelen kehityksessä ja hoiti äänestämisen sähköisenä Socrative-sovelluksen avulla. Kouluneuvoston ohjaava opettaja oli laatinut kunkin luokan ehdokkaista äänestyspohjan Socrativeen ja kiersi sitten kussakin luokassa ohjaten äänestysvaiheen. Äänestys onnistui kaikissa luokissa ja vain pari paperilappuääntä jouduttiin kirjoittamaan äänestystilanteesta poissaolon vuoksi. Äänten laskennan hoiti Socrative ja ohjaavan opettajan tehtäväksi jäikin tarkistuslaskenta ja tulosten julkistus.

Nämä hetket ovat tammikuulta sellaisia, joissa oppilaiden osallisuus omasta koulutyöstä on kasvanut. Kokemus siitä, että minua kuullaan, kuulun tähän ryhmään, minun ajatukseni ja työni ovat tärkeitä ja ympärilläni olevat ihmiset arvostavat niitä, on jokaiselle merkityksellinen. Kumpikin edellä mainituista osallisuuden edistämisen muodoista, sekä koko koulun yhteiset päivänvaukset että kouluneuvostotoiminta, ovat olleet koulussamme käytössä jo vuosikausia, mutta uskon, että padien myötä näiden toimintamallien merkitys osallisuuden edistämisessä on kasvanut.